Sotilasarvot, merkit ja mitalit (maavoimat)

Sisältö:

1. Sotilasarvot

2. Arvomerkit

3. Tunnukset

4. Merkit ja mitalit

 

Maavoimat (Heer) on osa Saksan asevoimia (Wehrmacht), tässä osiossa esitellään nimenomaan maavoimien arvoja, merkkejä ja mitaleita. Muissa asevoimien osissa voi olla eroavaisuuksia. Muut asevoimien osat ovat ilmavoimat (Luftwaffe) ja merivoimat (Kriegsmarine). SS-joukoilla (Waffen-SS) on myös omat arvomerkkinsä, vaikka eivät kuulukaan Saksan asevoimiin.

1. Sotilasarvot

Maavoimien sotilasarvot jakautuvat miehistöön, aliupseeristoon ja upseeristoon. Seuraavassa sotilasarvot alimmasta alkaen.

1.1 Miehistö

  • Soldat: alin ja yleisin sotilasarvo. Eri aselajeissa ja tehtävissä eri nimityksiä. Esim vuoristojääkäreissä kyseinen arvo on "Jäger", kun taas jalkaväessä arvo on "Schütze".
  • Obersoldat: Melko harvinainen arvo, jonka saa väkisin ½ vuoden tai vuoden palveluksen jälkeen. Useimmiten siinä vaiheessa on jo ylentynyt Gefreiter-arvoon. Vuoristojääkäreillä tämä sotilasarvo on nimeltään Oberschütze.
  • Gefreiter: Yleisin arvo johon sotamies ylennetään. Vastaa korpraalin arvoa.
  • Obergefreiter: Miehistön jäsen, jolla on normaalia enemmän vastuuta. Saattaa esimerkiksi toimia pienen ryhmän johtajana (esim. erillinen konekivääriryhmä). Kykenee tarvittaessa usein myös johtamaan joukkuetta tarpeen vaatiessa.
  • Stabsobergefreiter:  Melko harvinainen arvo, joka on lähinnä ammattisotilaiden käytössä.

1.2 Aliupseeristo (nuoremmat)

Nuoremmalla aliupseeristolla viitataan aliupseereihin joilla ei ollut vielä oikeutta kantaa aliupseerinmiekassaan miekkasolmua.

  • Unteroffizier: Melko harvinainen arvo, jota käytetään lähinnä ammattisotilailla, jotka toimivat kouluttajina.
  • Unterfeldwebel: Erikoistuneiden ryhmien johdossa tai joukkueen varajohtajana on usein Unterfeldwebel-arvolla toimiva sotilas. Arvo voidaan myös antaa kunnostautuneille Unteroffiziereille.

1.3 Aliupseeristo (vanhemmat)

  • Feldwebel: Toimii usein joukkueen johdossa, esim. komppanian 2. tai 3. joukkue. 1. Joukkue on usein upseerin johtama.
  • Oberfeldwebel: Toimii usein joukkueen tai komppanian tasolla erikoistuneessa vastuutehtävässä. Aliupseerit harvoin ylenevät tätä korkeammalle.
  • Stabsfeldwebel: Arvo on varattu pitkän linjan sotilaille, jotka sitoutuivat 12 vuoden palvelusaikaan vuosien 1923 – 1935 välillä (Reichswer)
  • Hauptfeldwebel/Spiess: Ei ole niinkään sotilasarvo, vaan erillinen nimike, jota käytetään esimerkiksi komppanian vääpelistä tai yksikköupseerista. Epävirallisesti die Mutter die Kompanie, eli komppanian äiti. Arvo osoitetaan kahdella hopeisella nauhalla jotka ommellaan hihanvarteen.

1.4 Komppaniaupseerit

  • Leutnant: Alin upseerin arvo. Toimii usein esim. joukkueen johtajana tai harvemmin komppanian varapäällikkönä
  • Oberleutnant: Useimmiten komppanian varapäällikkö on Oberleutnant.
  • Hauptmann: Tällä sotilasarvolla johdetaan useimmiten komppaniaa.

1.5 Esiupseerit

  • Major
  • Oberstleutnant
  • Oberst

1.6 Kenraalikunta

  • Generalmajor
  • Generalleutnant
  • General der ___: Esimerkiksi jalkaväenkenraali General der Infanterie
  • Generaloberst
  • Feldmarschall

2. Arvomerkit

Sotilasarvoja merkittiin maavoimissa kauluslaatoilla, olkalaatoilla ja hihamerkeillä.

Miehistön arvomerkit (ylärivi: kaululaatta, keskellä: olkalaatta, alhaalla hihamerkki):

Aliupseerien arvomerkit:

Upseeriston arvomerkit:

Kenraalikunnan arvomerkit:

 

2.1 Kauluslaatat

Univormuun kuuluu kauluslaatat, 2 kpl. Kuvassa Feldwebel, jolla kauluslaatat ja aliupseeriston käyttämä hopeinen kaulusnauha.

Miehistöllä, aliupseereilla ja upseereilla on kullakin erilaiset kauluslaatat. Lisäksi kauluslaatan värillä kuvataan aselajia. Palveluslaatoissa pohja on aina tumma ja aselajiväri on laattojen sisällä (aselajivärit selitetään myöhemmin osassa "Aselajivärit"). Juhlaunivormuissa tausta on aselajin väreissä ja laatan sisäosa harmaa.

Miehistön kauluslaatta:

(esimerkissä väri on vihreä, joka kuvaa jääkärijoukkoja)

Alupseeriston kauluslaatta ja siihen kuuluva hopeinen kaulusnauha:

(esimerkissä väri vaaleanpunainen: panssarijoukot)

Upseeriston kauluslaatta (paremmin kirjailtu kuin miehistön ja hieman suurempi, muuten vastaava)

(esimerkissä väri keltainen: ratsuväki)

Kenraaliston kauluslaatta:

2.2 Olkalaatat

Univormuun kuuluu olkalaatat, kumpaankin olkapäähän. Miehistöllä olkalaatat ovat identtiset. Aliupseereilla ja upseereilla olkalatta on sotilasarvon mukainen. Olkalaatan reunus on aselajivärin mukainen. Eri sotilasarvojen olkalaatat on eritelty myöhemmin osiossa "Sotilasarvot"

2.3 Hihamerkit

Miehistön sotilasarvon näkee vasemmassa hihassa olevasta hihamerkistä. Hihamerkit tarkemmin kuvattuna aiemmin kohdassa "sotilasarvot".

Kuvassa esimerkkinä Obersoldat ja näkyvissä oleva hihamerkki.

Aliupseerit ja upseerit käyttävät hihamerkkejä takeissa, joissa ei käytetä olkalaattoja.

Kuvassa oikealla olevalla upseerilla päällään lumitakki jossa yliluutnantin hihamerkki.

3. Tunnukset

3.1 Aselajivärit

Eri aselajien edustajat kantoivat eri väriä. Normaalissa univormussa aselajiväri näkyy kangasvahvikkeissa, kauluslaatoissa ja olkalaatoissa. Kangasvahvikkeet näkyvät esimerkiksi upseerinlakissa kuvan mukaisesti (vihreä väri)

 

Värien avulla kyettiin erottamaan kunkin sotilaan aselaji helposti.

Seuraavassa taulukossa on listattu sekä maavoimien että Waffen-SS joukkojen käytössä olevat yleisimmät aselajivärit:

3.2 Kansallistunnukset

Saksan armeija on kantanut kansallistunnuksena vuodesta 1934 NSDAP-puolueen hakaristi-kotka-merkkiä. Merkkiä kannetaan univormun rinnassa ja lakkien etuosassa. Lakissa kannetaan myös musta-valko-puna-väristä kokardia. Teräskypärässä oikeassa reunassa on musta-valko-puna-raidallinen kilpitunnus ja vasemmalla puolustushaaramerkki (esim. maavoimat) tai puoluetunnus. Kypärämerkit ovat usein tarroja.

Kuvassa kotkatunnus kenttäunivormun rinnassa:

Kuvassa kenttälakki, jossa kotkamerkki ja sen alla kokardi selvästi näkyvillä.

Kuvassa maavoimien kypärätunnukset:

4. Merkit ja mitalit

Sotilaille jaetaan palveluksen aikana tehdyistä suorituksista mitaleita ja ansiomerkkejä. Näihin liittyvät kunniamerkkinauhat kannetaan univormun vasemmassa rintataskun yläpuolella nauharipassa.

Asevoimien jakamat mitalit ja merkit voidaan jakaa seuraaviin kategorioihin:

  1. Urhoollisuusmerkit ja -mitalit (mm. rautaristin ritariristit)
  2. Ansiomerkit ja -mitalit (mm. rautaristi)
  3. Palvelusmerkit ja -mitalit (mm. Anschluss-mitalit, pitkäaikaisen palveluksen mitalit)
  4. Haavoittumismerkit
  5. Taistelumerkit (mm. jalkaväen rynnäkkömerkki)

Rautaristi:

Rautaristillä on pitkät perinteet, jotka juontavat juurensa Preussin kuningaskuntaan ja vuoteen 1813. Ristiä on jaettu vain sota-aikoina: Napoleonin sodissa 1813-1815, Ranskan-Preussin saodassa 1870-1871 ja Suuressa Sodassa 1914-1918. Rautaristi on perustettu uudestaan vuonna 1939.

Rautaristin myönnetään on rohkeudesta taistelussa ja merkittävistä suorituksista taistelukentällä.

Rautaristit jaetaan kolmeen luokkaan.

  • 2. luokan rautaristi (ansaittava ennen 1. luokan ristiä, myönnetään yksittäisestä merkittävästä teosta)
  • 1. luokan rautaristi (vaatii useamman erityisen teon, yleensä 3-5)
  • Rautaristin suurristi

Toisen luokan rautaristin mukana tuli nauha, joka kiinnitettiin univormun toisiksi ylimpään nappiin. 2. Luokan ristiä kannettiin merkin myöntämisestä seuraavan päivän loppuun asti nauhaan kiinnitettynä. Tämän jälkeen pelkkä nauha jätettiin näkyviin.

Kuvassa sotilas, jolle on äskettäin myönnetty 2. Luokan rautaristit.

1. Luokan rautaristi kiinnitettiin univormun rintataskuun.

Kuvan sotilaalla 1. Luokan rautaristi:

Rautaristin ritariristi:

Ritariristi myönnetään jatkuvista rohkeutta ja erityistä omistuneisuutta vaativista teoista taistelukentällä.

Ritariristiä kannetaan kaulassa ristin mukana tulevan nauhan kanssa. 

Erityisille ritariristin ansainneille yksilöille voidaan myöntää myöhemmin ritariristi tammenlehvillä.

Sotilasarvot, merkit ja mitalit (maavoimat)

Tiedustelupataljoona 131 Divinehawk