X Historiaa lyhyesti

Saksan keisarikunta (1871 – 1919)

1871: Saksan yhdistyminen: Saksan alueen ruhtinaskunnat yhdistyvät Preussin johdolla yhden lipun alle. Vilhelm I julistetaan Saksan keisariksi ja Saksan keisarikunta syntyy. (Keisarikunnan kartta)

1871-1890: Bismarckin aikakausi: Liittokansleri Bismarckin seuraama filosofia Realpolitik perustui realismiin: Nuori keisarikunta häviäisi minkä tahansa suuren konfliktin naapurimailleen, ja Bismarck keskittyikin naapureiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja valtion modernisointiin. Saksa teollistui voimakkaasti ja kaupungit kasvoivat suuremmiksi. Työväenluokan kasvaessa myös sosialististen liikkeiden (esim. SPD-puolue) kannatus kasvoi, vaikka hallinto pyrkikin taistelemaan sitä vastaan.

1890 – 1914: Weltpolitik: Keisari Vilhelm II nousi valtaan vuonna 1888 ja pakotti Bismarckin eroamaan vuonna 1890, vain kaksi vuotta valtaan astumisensa jälkeen. Vilhelm toimi poliittisesti varsin kömpelösti, ja joku voisi sanoa, että Vilhelm II:n päätökset hallitsijana olivat kaksivuotiaan lapsen tasolla. Mm. sosialismiin kohdistuvia rajoitteita höllennettiin suosion toivossa, mutta SPD ei osoittanut kiitollisuutta Vilhelm II:lle rajoitteiden keventämisestä, jolloin Vilhelm loukkaantui.

Vilhelm ei ollut tyytyväinen Saksan maltilliseen politiikkaan, vaan halusi Saksan nousevan isommaksi peluriksi maailmanpolitiikan kentällä. Saksa kilpaili brittien, ranskalaisten ja venäläisten kanssa Afrikassa ja Balkaneilla. Vilhelm II:n Saksa toimi ulkopoliittisesti niin kömpelösti, että Britannia, Ranska ja Venäjä solmivat kolmoisliittouman Saksaa vastaan.

Kansanylpeys ja isänmaallisuus kohoavat Saksassa kireän ulkopolitiikan seurauksena.

1914 – 1918: Ensimmäinen maailmansota: Eurooppa ajautuu sotaan monimuotoisten käänteiden kautta. Saksa taistelee Itävalta-Unkarin rinnalla Britanniaa, Ranskaa, Yhdysvaltoja ja Venäjää vastaan. (Kartta sodan osapuolista)

Venäjä poistuu sodasta 1917 vallankumousten takia. Saksa jatkaa sotimista länsirintamalla, kunnes sotaväsymys ja alkava sisällissota pakottavat sen taipumaan vihollistensa edessä. Saksa antautuu 11. marraskuuta 1918. Sotilaat palaavat etulinjasta koteihinsa turhautuneina ja pettyneinä. Taisteluita ei hävitty etulinjassa, ja monet sotilaat kokivat että valtio on puukottanut heitä selkään.

Sodassa kuoli noin 1,8 miljoonaa saksalaista sotilasta, ja yhteensä n. 8,5 miljoonaa sotilasta sekä miljoonia siviileitä.

Weimarin tasavalta (1919-1933)

1918 – 1919: Saksan sisällissota: Kuten monet Euroopan maat, myös Saksa sai kokea kommunistisen kansannousun. Kommunistitinen vallankumous epäonnistui ja sisällissota päättyi 11. elokuuta 1919, kun Weimarin perustuslaki tuli voimaan. Saksasta tuli tällöin virallisesti tasavalta, ja Saksan keisarikunta lakkasi olemasta. Vasemmiston ja oikeiston ääriliikkeet voimistuivat ja puolet syyttelivät toisiaan 1. maailmansodassa kärsitystä tappiosta. Äärioikeiston teoriat juutalais-kommunistisesta salaliitosta vahvistuivat (kahdeksan kymmenestä vallankumousjohtajasta oli juutalaisia kommunisteja)

1919: Versaillesin rauhansopimus. Saksa menetti merkittävän määrän alueita mm. Danzigin käytävän Puolalle ja Memelin alueen Liettualle. Saksa joutui luovuttamaan alueita myös Ranskalle, Belgialle, Tanskalle ja Tsekkosslovakialle. (Kuva aluemenetyksistä)

Saksa menetti kaikki siirtomaansa, joista suurin osa päätyi Iso-Britannialle (Kuva siirtomaista, vaaleansiniset alueet).

Lisäksi Saksan armeijaan kohdistettiin voimakkaita rajoitteita. Sotilaiden määrä rajoitettiin 100 000:een. Raskas tykistö, panssarivaunut, sukellusveneet ja ilmavoimat kiellettiin kokonaan. Myös reservien muodostuminen estettiin asettamalla pakotteita palvelusaikoihin (miehistö palveluksessa väh. 12 vuotta, upseerit väh. 25 vuotta).

Lisäksi Saksa pakotettiin maksamaan massiivisia sotakorvauksia.

Rauhansopimus oli suuri kolaus saksalaisten kansallisylpeydelle, ja se aiheutti paljon eripuraa ja ääriliikkeiden voimistumista tulevina vuosina.

1920: Kappin vallankaappaus: Osa armeijasta vastustaa Versaillesin rauhan pakottamia yksiköiden lakkauttamista ja valtaa Berliinin. Vallankaappauksen nimellinen johtaja on Wolfgang Kapp, intomielinen nationalisti. Hallitus siirtyy Stuttgartiin. Puolustusministeri kehottaa armeijaa valtaamaan Berliinin takaisin. Armeija kieltäytyy käskystä. Hallitus kehottaa työvakeä yleislakkoon. Lakko saa valtavan suosion ja vallankaappaus epäonnistuu.

1920: Ruhrin kansannousu: Kommunistit ottavat Ruhrin laakson haltuunsa. Armeija murskaa kansannousun ja Ruhrin puna-armeija hajoaa.

1921-1924: Hyperinflaatio: Rahan arvo romahtaa täysin Saksassa. Suurin syy on Versaillen sotakorvausten aiheuttama epätasapaino. Joulukuussa 1923 tehdyssä valuuttauudistuksessa otettiin käyttöön uusi valuutta "Rentenmark". Tällöin yhden Rentenmarkin sai triljoonalla vanhalla markalla. Monet entiset sotilaat liittyvät ääriliikkeisiin ja katutappelut sekä poliittiset murhat yleistyvät.

1923-1924: Ruhrin miehitys: Ranska miehittää Ruhrin alueen Saksassa. Saksan kansa vastustaa miehitystä mm. yleislakolla ja rautateiden sabotoinnilla. Myös Iso-Britannia ilmaisee tyytymättömyytensä ranskalaisten toimiin. Saksa ja Ranska pääsevät yhteisymmärrykseen sotakorvausten maksusta ja Ranska vetää joukkonsa Ruhrista.

1923: Oluttupavallankaappaus: Kansallissosialistinen puolue NSDAP yrittää vallankaappausta Münchenissä. Adolf Hitler toimi vallankaappauksen keulassa. Puolueella oli vallankaappauksessa n. 2000 miehen kokoinen puolsotilaallinen SA-joukko. Hitleriä inspiroi Italiassa onnistuneen vallankaappauksen edellisvuonna tehnyt Benito Mussolini. Armeija kaatoi vallankaappauksen ja Hitler tuomittiin vankeuteen. NSDAP hajotettiin, mutta muodostettiin tulevina vuosina uudestaan.

1929: Pörssiromahdus ja lama: New Yorkin pörssiromahdus aloittaa maailmanlaajuisen laman vuodesta 1929. Vuoteen 1932 mennessa Saksan työttömyysprosentti nousee 8 prosentista 30:een. Kansallissosialistit ja kommunistit keräävät miljoonia kannattajia ja kansa vaatii vahvaa johtajaa joka yhdistäisi kansan ja pelastaisi tilanteen.

1930: Saksan valtiopäivävaalit: Sosiaalidemokraattinen puolue säilytti suurimman puolueen asemansa 143:lla edustajapaikalla, paikkoja oli jaossa yhteensä 577. NSDAP oli vaalien suurin voittaja: se nosti paikkalukunsa 12:sta 107:ään (+95 paikkaa). Presidentti nimitti vähemmistöhallituksen. Hallitus pysyi kasassa vain hätätilasäädöksen takia presidentin erityisvaltuudella.

1932: Presidentinvaalit, kevät: Maaliskuussa 1932 pidettiin presidentinvaalit, joissa presidentti Hindenburg kilpaili NSDAP:n Adolf Hitleriä ja kommunistipuoleen (KPD) ehdokasta vastaan. Hindenburg voitti vaalit toisella kierroksella Hitleriä vastaan niukasti. Hindenburg nimitti toukokuussa Franz von Papenin liittokansleriksi. Von Papenin hallituksella oli niin mittava oppositio, että presidentti joutui hajottamaan valtiopäivät ja pitämään uudet edustajavaalit.

1932, kesäkuu: Valtiopäivävaalit: Von Papen poisti aiemmin keväällä SA:ta vastaan asetetut kiellot.. Vaalikampanjoihin liittyi paljon väkivaltaisia yhteenottoja NSDAP:n ja KPD:n puolisotilaallisten järjestöjen välillä. Vaaleissa NSDAP sai suurimman kannatuksen (yli 37% äänistä – 230 paikkaa). Vaalien jälkeen ei saatu muodostettua enemmistöhallitusta, koska NSDAP ja KPD muodostivat enemmistön, eivätkä missään olosuhteissa suotuisi yhteistyöhön. Von Papenin vähemmistöhallitus jatkoi virassaan. KPD nosti epäluottamuslauseen hallitusta vastaan ja uudet vaalit jouduttiin järjestämään jo saman vuoden marraskuussa.

1932, marraskuu: Valtiopäivävaalit: NSDAP ja KPD jatkoivat voimakkaita taktiikoitaan. NSDAP menettää vaaleissa 34 paikkaa, eikä sopivaa enemmistöhallitusta löydy edelleenkään. Saksalaiskansallinen kansanpuolue saa vaaleissa +15 paikkaa, koska he tukivat von Papenin hallitusta.

 

Hitlerin valtakausi (1933-)

1933, 30.1.: Uusi hallitus: Adolf Hitler painostaa liittokansleri von Papenia ja presidentti Hindenburgia muodostamaan uuden hallituksen. Hitler nimetään liittokansleriksi NSDAP:n ja DNVP:n muodostaman koalition johtajana. Gleischaltung, eli "yhtenäistäminen" alkaa. Tällä tarkoitetaan NSDAP:n harjoittamaa kontrollia, jolla poistettiin systemaattisesti puolueen vastaisia järjestöjä ja ajattelua sekä keskitettiin valtaa yhden puolueen alle. Hallituksen jäsenet pakotetaan myöhemmin liittymään NSDAP:iin tai eroamaan virastaan.

1933, 27.2.: Valtiopäivätalon tuhopoltto: Valtiopäivätalo kärsii vahinkoja tuhopoltossa. NSDAP syyttää juutalaisten ja bolsevikkien juonimaa salaliittoa. Syyllisenä teloitetaan hollantilainen kommunisti, muut syytetyt karkoitetaan Neuvostoliittoon.

1933, 28.2.: Valtiopäivän tuhopolttosäädös: Presidentti Hindenburg hyväksyy säädöksen, joka mahdollistaa mm. NSDAPin vastaisten tahojen pidättämisen ja median kontrolloinnin. Motivaattorina on kansan suojeleminen. Säädös rajoitti erityisesti sananvapautta ja muita kansallisoikeuksia.

1933, 23.3.: Valtalaki: Laki kansan ja valtakunnan hädän poistamiseksi tulee voimaan. Laki antaa lainsäädäntövallan valtakunnanhallitukselle, jonka enemmistö kuuluu NSDAPiin. Hallitusta johtaa valtakunnankansleri Adolf Hitler. Valtalain äänestyksen aikana rakennusta piirittivät aseistetut SA/SS-joukot. Kesäkuussa hallitus julistaa kaikki muut puolueet paitsi NSDAP:n lainvastaisiksi.

1933, 30.6.: Pitkien puukkojen yö: NSDAP suorittaa sisäisen puhdistuksen, jonka seurauksena tapetaan useita Hitlerin vastaisia poliitikkoja ja virkamiehiä.

1934, elokuu: Presidentin ja liittokanslerin virat yhdistetään: Hallitus säätää lain, joka yhdistää presidentin vallan liittokanslerille. Presidentti Hindenburg kuolee seuraavana päivänä keuhkosyöpään 86 vuoden iässä. Presidentin ja liittokanslerin virkojen yhdistämisestä pidettiin kansanäänestys 18. päivä elokuuta. 95,7% äänioikeutetuista äänesti asiasta ja 88,1% kaikista äänestäneistä kannatti virkojen yhdistämistä. Adolf Hitler valittiin täten kansan johtajaksi (Führer)

1935, maaliskuu: Saksa aseistautuu: Saksa ilmoittaa avoimesti aseistautuvansa Versaillesin rauhanehtojen vastaisesti. Yleinen asevelvollisuus palautetaan Saksaan. Luftwaffe perustetaan virallisesti uudestaan.

1936, maaliskuu: Reininmaan jälleenmiehitys: Saksa miehittää Reininmaan Versaillesin rauhanehtojen vastaisesti. Kansa ottaa joukot avosylin vastaan. Ranska ei lähetä joukkojaan vastaan. Iso-Britannia seuraa tilannetta hiljaa sivusta. Tapahtuma on merkittävä askel Saksan suurvalta-aseman palauttamisessa Euroopassa.

1936, kesä: Berliinin kesäolympialaiset: Saksa voittaa eniten mitaleja olympialaisissa.

1936, lokakuu: Akselivallat: Saksa ja Italia allekirjoittavat yhteistyösopimuksen, joka perustaa Akselivallat.

1936, marraskuu: Antikomintern-sopimus: Saksa ja Japani allekirjoittavat Neuvostoliiton vastaisen antikomintern-sopimuksen. Italia liittyy sopimukseen 1937. Japani liittyy sopimuksella Akselivaltoihin.

1938, huhtikuu: Anschluss: Itävalta liitetään Saksaan kansanäänestyksellä. Äänestyksen virallinen tulos on 99,7% liittymisen puolesta. Saksan asevoimat olivat marssineet Itävaltaan maaliskuun puolella.

1938, syyskuu: Munchenin sopimus: Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Italia neuvottelevat Tsekkoslovakian sudeettialueiden luovuttamisesta Saksalle. Perusteena alueella oleva saksalaisväestö. Tsekkoslovakia ei saanut osallistua neuvotteluihin. Alueet luovutettiin Saksalle.

1938, 9.11.: Kristalliyö: 17-vuotias juutalainen Herschel Grynzspan ampuu Pariisissa saksalaisen diplomaatin Ernst vom Rathin 7.11. Vom Rath kuolee haavoihinsa 9.11.

Seurauksena 9.11. siviiliasuiset SA- ja SS-joukot hyökkäsivät juutalaisten kimppuun joka puolella Saksaa. Kiinteistöjä hajotettiin ja omaisuutta tuhottiin ja varastettiin, noin 100 juutalaista menetti henkensä ja tuhansia pidätettiin ja lähetettiin leireille.

1938-1939: Tsekkosslovakian pilkkominen: Tsekkosslovakia pilkotaan vaiheittain Unkarin, Puolan ja Saksan välillä. Lopulta Tsekkosslovakia lakkaa olemasta maaliskuussa 1939. Kuva alueiden jakautumisesta.

1939, elokuu: Molotov-Ribbentrop-sopimus: Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sopimuksen salainen lisäpöytäkirja jakaa Itä-Euroopan kahtia.

1939, syyskuu: Saksa hyökkää Puolaan: Puola kieltäytyy luovuttamasta Danzigin käytävää Saksalle. Saksa julistaa sodan Puolalle ja hyökkää 1.9.1939. Neuvostoliitto liittyy sotaan 17.9. Sota kestää kuukauden ja viisi päivää. Puola jaetaan Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Iso-Britannia ja Ranska julistavat sodan Saksaa vastaan.

1940, huhtikuu-kesäkuu: Saksa hyökkää Norjaan ja Tanskaan: Saksa valtaa Tanskan kuudessa tunnissa. Norjan valtaus kestää 2 kuukautta.

1940, toukokuu-kesäkuu: Saksa hyökkää länteen: Saksa hyökkää Benelux-maihin ja Ranskaan. Hollanti, Belgia ja Luxemburg luovuttavat toukokuun aikana. Italia liittyy sotaan Ranskaa vastaan. Koko operaatio kestää reilun kuukauden ja päättyy Ranskan luovuttamiseen kesäkuun 22. päivä. Saksa miehittää Ranskan pohjoisosat ja perustaa Vichyn Ranskan maan eteläosiin.

1940, elokuu: Transylvanian kohtalo: Italia ja Saksa neuvottelevat Romanialle kuuluvan Transylvanian alueen kohtalosta. Pohjois-Transylvania luovutetaan Unkarille. Romanian kuningas astuu alas valtaistuimeltaan ja Romanian diktaattoriksi nousee kenraali Antonescu.

1940, syyskuu: Kolmen vallan sopimus: Saksa, Italia ja Japani solmivat yhteistoimintasopimuksen. Sopimukseen liittyvät 1940 aikana myös Unkari, Slovakia ja Romania. Maat liittyvät sopimuksen kautta Akselivaltoihin.

1940, lokakuu: 11. vuoristodivisioona: 11. Jääkäriprikaati hajotetaan kesken koulutuksen reformaation vuoksi. Prikaati lähetetään Itävaltaan vuoristokoulutusta varten. Prikaatiin liitetään Tiedustelupataljoona 131 ja Viestipataljoona 77. Yksiköistä muodostetaan 11. Vuoristodivisioona.

1941, helmikuu: Saksalaiset Pohjois-Afrikkaan: Saksa lähettää joukkoja taistelemaan Italian rinnalla Pohjois-Afrikkaan.

1941, maaliskuu: Bulgaria Akselivaltoihin: Bulgaria liittyy kolmen vallan sopimukseen ja sitä kautta Akselivaltoihin.

1941, huhtikuu: Jugoslavian pilkkominen: Saksa, Italia ja Bulgaria hyökkäävät Jugoslaviaan ja hajottavat sen. Invaasio kesti 12 päivää. Kuva alueiden jaosta hyökkäyksen jälkeen.

1941, huhtikuu: Koulutus päättyy: 11. Vuoristodivisioona saa koulutuksensa päätökseen.

1941, toukokuu: Ensimmäiset käskyt: 11. Vuoristodivisioona liitetään osaksi XXXXIX Vuoristojoukkoja, joka kuuluu 17. Armeijaan Eteläisessä Armeijaryhmässä. Divisioona siirtyy Neuvostoliiton rajalle.

X Historiaa lyhyesti

Tiedustelupataljoona 131 Divinehawk